Pikku hiljaa olemme tottuneet,

ei häiritse Pepin kuorsaukset

Vain pikkuveli pysyy kovana,

ei päästä Pepiä yösydännä

omaan huoneeseensa tulemaan

saati öitänsä siellä viettämään

Jos kuorsaa se ei, se tuhisee

tai sängyn alla rapisee.

Meillä säilyy parhaiten ystävyys

jos minulla pysyy  yksityisyys

Pepi öisin tahtoi pissille

sen vinkuen ilmoitti äidille

Äiti yöpaidassa meni eteiseen.

Työnsi  tossut jalkoihin paljaisiin

Terassin oven aukaisi

ja Pepin ulos ohjasi.

Oli yö maaliskuinen,

alku aikain hyvien hankiaisten

Hanki Pepin hyvin kannatti

äidin alla vielä upotti

Pepi oitis asian oivalsi

että hanki sitä kannatti

Se kirmasi kauemmas riemuissaan

äidin kieltoja kuullut ei ollenkaan

Äiti huuteli

välillä maanitteli

Älä karkaa pieni enkeli

Hätä sydäntä alkoi kouristaa,

jospa häviää tuiki tykkänään

Pepin perään äiti ryntäsi

yöpaidassa lumeen kahlasi

Hän haaroja myöten hangessa ui

Lumi paljaalla iholla kihelmöi

Yöpaidan helmoja nostellen

äiti komensi koiraa manaten

Tule pois sieltä, kehveli, kuuletko,

ei huvita moinen öinen meno

Äidin ääni jo kohosi falsettiin

tule ihmeessä pentu takaisin

Pepi reissultansa kääntyikin

päätti palata vihdoin takaisin

Sillä äiti yöpaidassaan

haaroja myöten hangessa

Taisi olla  näky kamala.

Jatkuu...