Pepi tulee taloon
Ei ollut omakotia, vaan asuimme
kerrostaloa
Pojat lemmikin tahtoivat hankkia
äiti kovin vastusti ajatusta
Lemmikille ei olisi sopiva
kerrostalo ainakaan
asua
Jäi äiti paitsi muiden tukea
Lapset vaativat, ei antaneet periksi,
syntyi lopulta
yhteinen kompromissi
Omakoti jos joskus hankitaan
myös lemmikki siellä
asustaa
Niin tapahtui, talo hankittiin,
lapset oitis muistivat kompromissin
Koiran toivoivat pojat saavansa
äiti säikähti – pari ehtoa
Ei muistuttaa saa se vasikkaa
kissan kokoinen
enintään olla saa
Jos koira ei tottele – luoja paratkoon –
voin ottaa sen silloin kainaloon
Ei uskonut kykyynsä kouluttaa
karvakuonoa ainakaan
isoa.
oli tarjolla monia
rotuja
Äiti rotuja tunne ei kummemmin
siksi kyselee, onko se suurikin
Myyjä vastaa, pieni on pentu tää
Tahdon tietää, josko
myös pieneksi jää
Pieni on, ei isoksi kasvakaan,
sanoo myyjä
Me tulemme katsomaan
Autoon hyppäsi äiti ja lapsetkin
isä omille teilleen
jätettiin
Oli pentuja yksi ainoa
ei ollut vaikeutta
valita
Varmaan meitä pentu pelkäsi
se sohvan alle lymysi
Näkyi musta kuono ja silmät vaan
kun uskaltautui se
katsomaan
Veti isäntä esille pikkuisen
tuolloin kovin
vastentahtoisen
Sitä esitteli, sylissä käänteli
sitten lattialle asetti
Pentu paikoilleen jäi istumaan
mietti mihin tästä karkaiskaan
Sitten päätöksen teki äkkiä,
oli pentu pikkuinen selällään
Näytti tassut kohti taivasta
Jatkuu..
– minä antaudun, en vastusta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti