maanantai 4. maaliskuuta 2013

 Pepi


Pepi tulee taloon

Ei ollut omakotia, vaan asuimme kerrostaloa

Pojat lemmikin tahtoivat hankkia
äiti kovin vastusti ajatusta
Lemmikille ei olisi sopiva
 kerrostalo ainakaan asua
Jäi äiti   paitsi  muiden tukea

Lapset vaativat, ei antaneet periksi,
 syntyi lopulta yhteinen kompromissi

Omakoti jos joskus hankitaan
 myös lemmikki siellä asustaa

Niin tapahtui, talo hankittiin,
lapset oitis muistivat kompromissin

Koiran toivoivat pojat saavansa
äiti säikähti – pari ehtoa

Ei muistuttaa saa se vasikkaa
 kissan kokoinen enintään olla saa

Jos koira ei tottele – luoja paratkoon –
voin ottaa sen silloin kainaloon

Ei uskonut kykyynsä kouluttaa
 karvakuonoa ainakaan isoa.

Ryhtyi lukemaan lehdistä ilmoituksia
 oli tarjolla monia rotuja

Äiti rotuja tunne ei kummemmin
 siksi  kyselee, onko se suurikin

Myyjä vastaa, pieni on pentu tää
Tahdon tietää,  josko myös  pieneksi jää

Pieni on, ei isoksi kasvakaan, sanoo myyjä
Me tulemme katsomaan

Autoon hyppäsi äiti ja lapsetkin
 isä omille teilleen jätettiin

Oli pentuja yksi ainoa
 ei ollut vaikeutta valita

Varmaan meitä pentu pelkäsi
 se sohvan alle lymysi

Näkyi musta kuono ja silmät vaan
 kun uskaltautui se katsomaan
Veti isäntä esille pikkuisen
 tuolloin kovin vastentahtoisen

Sitä esitteli, sylissä käänteli
sitten lattialle asetti



Pentu paikoilleen jäi istumaan
mietti mihin tästä karkaiskaan

Sitten päätöksen teki äkkiä,
oli pentu pikkuinen selällään
Näytti tassut kohti taivasta

Jatkuu..


– minä antaudun, en vastusta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti