Pepi jatkuu...

Kerran aiemmin näet jo  sattui niin,

että Pepi äidiltä karkasi

Ei kuulu ei näy,

autot vieressä vilkasta tietä käy

Vastapuolella kulki koirakaveri,

äiti myöhässä asian oivalsi.

Pepi keskelle tietä jo kirmasi.

Sai käskeä, huutaa, komentaa,

ei Pepillä korvia ollenkaan.

Tien vilkkaan keskellä havahtui,

äidinn komento korviin kantautui.

Tassut tanaan löi ja pysähtyi,

äiti kauhusta melkein jähmettyi.

Vaan jo ryntäsi keskelle katua,

kädet yllä pään alkoi viitoilla.

Hei huomatkaa autot ja varokaa,

ei Pepille pahaa sattua saa.

Täytti ilman kirskunta jarrujen,

teki auto väistön onnistuneen.

Syliin koppasi koiran, väylän ylitti,

tien poskessa maahan asetti

Otti korvista molemmin käsin kiinni,

 nenän vasten kuonoa asetti.

Koiraa silmästä silmään tapitti

 ja hyvin hiljaa puhutti

Anna olla kerta ainoa,

kun tielle ryntäät tuolla tavalla

Tämä tässä on autojen aluetta,

sinun kuuluu kulkea muualla.

Pepi kyyristyi maahan, kai ymmärsi

tuli tehtyä tosi pahasti.

Äiti heltyi, piti hyvänä,

otti karkulaisen syliinsä.

Suojatietä pitkin palattiin

kotiin turvallisesti saavuttiin.