Pepi jatkuu..

Äiti pennun nosti rinnalleen

 kauttaaltaan tärisi pikkuinen

Se pelkäsi, sitä hirvitti

 mitä kauheaa nyt tapahtuisi

Me otimme pienen mukaamme

ja astelimme autolle

Veli vanhempi auton käynnisti

äiti  pentua arkaa rauhoitteli

Painoi palleron vasten rintaansa

 nyt koitti hetki ihana

Pentu rauhoittui, ei vapissut

 matka omaan kotiin oli alkanut

Me istuimme sitten kotona

 kaikki  kolme olohuoneen sohvalla

Piti äiti pentua sylissä

 me pohdimme sopivaa nimeä

Kas, ulko-ovi kolahti

 isä reissultansa palasi

No, mikä nyt on, kysyi kummissaan

kun kaikki vain istuivat sohvalla

Kohta yllätys isälle selvisi

 kun pennun sylistä äkkäsi

Isä pennusta tietää vasta sai

 etukäteen ei hänelle kerrottu lain

Minä irtisanoudun kokonaan

 en osallistu hoitoon ollenkaan

Kun hankitte, niin hoidatte

Näin tuumasi isä – ja siihen piste.

Pepiksi pentu ristittiin

 vaikka silloin jo tytöksi tiedettiin

Veli nuorempi näet muisteli

että sadussa Kaunotar ja Kulkuri

oli pentu, pieni hulivili ,

myös nimeltänsä Pepi

Muut myöntyivät veljen vaateseen

tyttöpentu Pepin sai  nimekseen.

Syntyi äidille pulma seuraava

kuinka osaisi Pepiä kouluttaa.

Sisäsiistiksi ainakin ensiksi

Pentu varsinkin opettaa pitäisi

Jatkuu..