torstai 3. tammikuuta 2013

Pitsiä pitsiä virkaten pieniä unelmia ommellen

Ensimmäinen virkkaamani pitsiliina langoista, jotka
raahasin äitini jäämistöstä kotiini.  Langoista, joita
kukaan muu ei huolinut omakseen ja joita oli
mustan jätesäkin täysi.  Villalangan lopuista syntyi
23 paria villasukkia. Ovat löytäneet osoitteensa
sukulaisten ja tuttavien luota.  Lienevätkö enää hengissä, kun äidin kuolemasta tuli jouluna kuluneeksi viisi vuotta.

Vaikeampaa oli keksiä käyttöä suunnattomalle määrälle ohutta lankaa. Ei luontunut sukkiin eikä muihinkaan neuleisiin.  Aikani lankoja pyöriteltyäni, kokeilin virkkausta.  Syntyi ensimmäinen pitsiliina, siis tuo vieressä oleva.  Sen jälkeen on syntynyt monta.

Tällä hetkellä lienee liinoja noin 300, kun ei lasketa niitä,
jotka olen lahjoiksi laittanut.

Mietin mielessäni - ehkä muitakin kiinnostaa nähdä
aikaansaannoksiani - joten olkaa hyvä!  Karsokaa
ja kommentoikaa.  Otan mielelläni vastaan palautetta
ja rakentavaa kritiikkiä.

Toinen hurahdukseni.

Äidin jäämistöstä tuli vaatteita, verhoja, lakanoita,
nappeja, rullalankaa, kirjontalankaa, koukkunauhaa,
pitsiä yms.

Leikkelin vaatteet kangaspaloiksi, otin talteen pitsit,
napit ja muun irtoavan.

Ompelin ensimmäisen Barbie-vaatteeni.  Surkea!
Sisu kasvoi.  Kumma, jos ei parempaa synny.
Opeteltu on tähän saakka.  Jo syntyy jotakin.
Nykyisin suunnittelen itse mallit ja piirrän itse kaavat.

Vieressä esimerkki aikaansaannoksistani.
Tumma kangas puvussa on vanhaa lakanaa, vaaleat osat ohuesta puserosta.

Myös tästä osiosta otan mielelläni vastaan palautetta
ja rakentavaa kritiikkiä.

Mikäli aikaansaannokseni kiinnostavat, laitan jatkossa lisää  kommentoitaviksenne.
Uskon, että palaute auttaa minua kehittymään harrastuksessani.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti